Näe & Koe

Kihniössä voit kokea luonnon rauhan esimerkiksi Aitonevan Luontopolulla tai huikeat maisemat Käskyvuorella. Pyhäniemestä voit vuokrata E-fatbiken ja polkaista vaikka Kankarin järven ympäri Järvien reittiin kuuluvaa Aure-reittiä pitkin.

TUTUSTU GEOPARKIIN

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark on läntisen Suomen luontomatkailuhelmi. Se kokoaa yhteen alueen arvokasta geologiaa, luontoa ja kulttuuria sekä kestäviä retkeily- ja matkailupalveluja. Geopark yhdistää eteläpohjalaisen Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen, pirkanmaalaisen Parkanon ja Kihniön sekä satakuntalaisen Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisen yhtenäiseksi luontomatkailualueeksi.

Geoparkin tarina kertoo, kuinka alueella lähes kaksi miljardia vuotta sitten poimuttunut vuoristo on aikojen saatossa kulunut ja muuttunut nykyiseksi, laakeaksi soiden, metsien, jokilaaksojen ja harjujen rytmittämäksi maisemaksi. Muistoja muinaisen vuoriston noususta ja tuhosta on kirjoitettu alueen kiviin, kallioihin ja maaperään. Alueelta löytyy eteläisen Suomen suurimpia luonnontilaisia, erämaisia soita. Viehättävät maalaiskylät, kirkot, kivisillat ja vanhat rakennukset kertovat paikallisesta historiasta ja kulttuurista.

Mikä on geopark?

UNESCO Global Geoparkit kertovat maapallon tarinaa alueensa kansainvälisestikin arvokkaan geologian, elollisen luonnon sekä maisemien ja kulttuuriperinnön avulla. Geopark on UNESCOn kolmas arvostettu aluestatus maailmanperintökohteiden ja biosfäärialueiden lisäksi. Geoparkit edistävät alueensa geologisen perinnön säilyttämistä, ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä muun muassa kestävän matkailun avulla.

Vuonna 2023 maailmanlaajuiseen UNESCO Global Geoparks -verkostoon kuului 177 Geoparkia 46 eri maassa. Suomessa verkostoon kuuluu neljä Geoparkia: Rokua, Lauhanvuori – Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä. Kraatterijärvi Geopark on hakenut verkoston jäsenyyttä.

KIHNIÖN GEOPARK-KOHTEET

Käskyvuori

Jylhä Käskyvuori on Kihniön korkein kohta – 187,9 metriä merenpinnasta. Sen upeista maisemista on helppo päästä nauttimaan, sillä Käskyvuori on soveltuvin osin saavutettavissa esteettömästi. Parkkipaikalta kulkee männikön halki vuoren laelle tasainen tie, jonka nousu on maltillinen. Haastetta kaipaavat voivat valita Pyhäniemestä alkavan 21 kilometrin pituisen maastoliikuntareitin, jonka kesäaikaan voi kulkea maastopyörällä tai patikoiden ja talvella hiihtäen.

Käskyvuorelta on upeat näkymät kauas Pohjanmaalle saakka. On sanottu, että hyvällä säällä Käskyvuoresta voi nähdä kolmen kirkon tornit. Käskyvuoressa on laavu, taukopaikkarakennus tulisijoineen sekä näköalatorni, joka kohoaa 11 metrin korkeuteen. Taukopaikalla on käytössä korvauksetta jätehuolto, polttopuut sekä WC. Käskvuori kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin ja on yksi Kihniön nimetyistä Geopark-kohteista.

Aitonevan turvemuseo ja konenäyttely

Aitoneva on monipuolinen ja harvinaislaatuinen käyntikohde Kihniöllä. Alueella sijaitsevat museo, konenäyttely, lintutorni, ympäristöpolku sekä kaksi laavua. Aitonevan omistaa Neova-Group Oy. Aitoneva kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin ja on yksi Kihniön nimetyistä geopark-kohteista. Aitoneva on myös osa Euroopan teollisuusperintöreitistöä (ERIH). Kesäaikaan kahvila avoinna, muina aikoina sopimuksen mukaan.

Aitonevan turvemuseon näyttely kertoo turvetuotannon historiasta, turpeen tuotannosta, käytöstä sekä alan kehityksestä, historiasta ja ympäristönhoidosta. Museon pihassa on laavu sekä laaja konenäyttely vanhoista tuotantokoneista, joista vanhimmat ovat peräsin 1940-luvulta. Työssä käytetty konekalusto on vuosien varrella ollut varsin erikoista ja siten näkemisen arvoista.

Ympäristöpolulla on nähtävissä turvetuotantoalueen ennallistuminen sekä harvinainen laahakauha, jota käytettiin palaturpeen tuotannossa. Ympäristöpolun varrella on infotauluja, jotka kertovat muun muassa alueen tyypillisistä eläin- ja kasvilajeista. Turvetuotannon jälki näkyy yhä maaston muodoissa polun varrella. Aitonevan lintutorni, Aitotorni, sijaitsee kosteikon reunalla. Kosteikko toimii turvetuotantoalueen jälkikäyttömuotona sekä vesienkäsittelyrakenteena.

Aitonevaan voit tutustua tästä virtuaaliesittelyn kautta. 

Pyhäniemi

Kauniin Kankarinjärven rannalla, mäntykankaalla sijaitseva Pyhäniemi on pitkine hiekkarantoineen Kihniön matkailun helmi. Alueella  on 55 kelomökin mökkikylä, ravintola sekä hemmotteluhoitola rantasaunalla. Pyhäniemi kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin ja on yksi Kihniön nimetyistä Geopark-kohteista.

Pyhäniemen alueella on mahdollisuus monenlaiseen toimintaan. Alueelta löytyy muun muassa frisbeegolf- ja minigolf-radat, kenttä padelin, tenniksen ja sulkapallon pelaamiseen, gympark, ulkoshakki, sekä mahdollisuus beachvolleyn pelaamiseen. Pyhäniemestä voit vuokrata myös sähkömaastopyörän ja pyörillä vaikkapa Käskyvuorelle maastoliikuntareittiä pitkin. Lapsille löytyy tekemistä esimerkiksi rannan leikkipuistosta. Vesiliukumäki uimarannan puolella on myös lasten mieleen.

Maastoliikuntareitti

Pyhäniemi-Käskyvuori maastoliikuntareitti sijaitsee eteläisen Suomenselän harjualueella, mikä normaalisti merkitsee pitkää talvea ja antaa täten mahdollisuuden pitkään hiihtokauteen. Reitti lähtee Kankarijärven rannalla sijaitsevan Holiday Club Pyhäniemen alueelta ja jatkuu Kihniön keskustaan, jossa voi piipahtaa virkistäytymässä vaikkapa Puumilan Taitotalossa. Keskustasta pohjoiseen lähdettäessä reitti kulkee läpi kylä- ja metsämaisema-alueen Erämajalle, josta reitti jatkuu Teerinevan soidensuojelualueen ohittaen luonnonkauniille Käskyvuorelle.

Maastoliikuntareitti sijaitsee myös Lauhanvuori-Hämeenkangas Unesco Global Geopark-alueella. Pyhäniemi-Käskyvuori maastoliikuntareittiä voidaan pitää osittain helppona ja osittain keskivaikeana reittinä, joka sopii tehokkaaseen ympärivuotiseen liikuntaan, talvella hiihtämiseen ja kesällä vaikkapa patikointiin tai maastopyöräilyyn. Pyhäniemen ja keskustan välinen 4 kilometrin reittiosuus on valaistu. Reitille voi poiketa useasta kohdasta ja kokonaispituus suuntaansa on 21 kilometriä. Reitin varrella on vapaassa käytössä Annalanvuoren ja Toivosen laavut.

Maastoliikuntareitin kohteet:

PYHÄNIEMI

Holiday Club Pyhäniemen lomakylästä löytyvät korkeatasoiset majoitus- ja ravintolapalvelut. Alueelta löytyy myös kattavat hyvinvointipalvelut sekä laaja aktiviteettitarjonta. Pyhäniemessä voi kalastaa, pelata padelia, tennistä tai minigolfia sekä vuokrata e-fatbiken.

ERÄMAJA

Erämajalla voi järjestää erilaisia suuriakin tilaisuuksia. Sen kapasiteetti on parhaimmillaan 150 henkeä. Käytettävissä on myös 30 hengelle mitoitettu savusauna- ja takkatuparakennus. Kuntoilijoiden vapaassa käytössä on samassa pihapiirissä myös ulko-wc sekä laavu, jossa voi paistella makkaraa.

KÄSKYVUORI

Reitin toiselta päätepisteeltä Käskyvuorelta on upeat näkymät kauas Pohjanmaalle saakka. Käskyvuoressa on laavu, taukopaikkarakennus tulisijoineen sekä näköalatorni. Taukopaikalla on käytössä korvauksetta jätehuolto, polttopuut sekä WC. Käskyvuori on soveltuvin osin saavutettavissa esteettömästi.

Esinemuseo

Kihniön kunnan omistama esinemuseo on perustettu v. 1945 kirkon lähellä sijaitsevaan lainajyvästömakasiiniin. Makasiini on rakennettu v. 1921 ja se on museoviraston suojelukohde. Museon kokoelmat muodostuvat pääasiassa kauppias Tarmo Markkulan keräämästä esineistöstä. Markkula keräsi esineitä kierrellessään kone-edustajana 1930-luvulta lähtien. 

Esineitä on yli 2 000 kpl. Esineitä on ympäri Suomena ja ulkomailta, mutta pääasiassa kotiseuduilta, Pirkanmaan ja Satakunnan alueelta. Kokoelma kuvastaa alueen historiallista kehitystä kivikaudelta nykypäivään. Kokoelma sisältää pääasiassa eräkulttuuriin, kalastukseen ja metsästykseen liittyviä esineitä, mutta joukossa on myös erikoisuuksia, kuten vyötiäisen nahka ja pallokala.  

Museon pihamaalla on Sampo monumentti, joka julkaistiin vuoden 1989 Kalevala-juhlavuoden jälkimainingeissa. Muistomerkki koostuu Käskyvuoresta tuodusta kivilohkareesta, johon kunta on hakkauttanut kalevalaisen tervehdyksen, sekä Myllynkivisalosta tuodusta pienestä kivestä. Kivet on hankkinut Pohjois-Kihniön Maamiesseura. Monumentin puuhamiehenä toimi Tarmo Markkula, joka löysi kihniöläisestä perinteestä useita yhtymäkohtia kalevalaiseen aikaan.

Museoalueen pihamaalta löytyy myös Jaakko Juhana Rothin patsas, joka on pystytetty vuonna 1958 Rothin urotöiden merkiksi Suomen sodan aikoihin. Roth oli syntynyt Kihniön Hietasessa. Muistomerkin on suunnitellut Tarmo Markkula.

 

Museosta vastaa sivistystoimi. Kihniön Esinemuseo on avoinna kesäaikaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Germund Paaerin elämäntyö

Puumilan Taitotalon alakerrassa Kihniössä on esillä Kihniö-seuran kokoama Germund Paaerin -elämäntyö-näyttely. Germund Paaer oli Kalevala Korun ensimmäinen suunnittelija. Hän oli syntynyt Parkanossa, mutta vietti lapsuutensa Kihniössä – samoin aikuiselämänsä kesät.

Puumilan ja Hietasen kotimuseo

Puumilan tunnelmallisessa vanhassa tuvassa ja aitassa on pysyvästi näytillä vanhoja Puumilan ja Hietasen kotimuseon esineistöä. Wanha Puumila on avoinna kesäaikaan ja muuna aikana sopimuksen mukaan.

Arboretum Kihniö

Korpelan Arboretum

Puutarhurit Unski ja Mari,  Uuno ja Maria Korpela perustivat 1970-luvun alussa Kihniön Puutarhan, jonka kasvihuoneissa he kasvattivat eläkkeelle siirtymiseensä saakka kesä- ja joulukukkia, aika ajoin myös vihanneksia ja leikkokukkia.

Uunon (1938–2012) viehtymys puihin oli ehkä opiskeluaikojen perua, ellei peräti synnynnäistä. Pihapiiristä Uuno istuttamisensa aloitti: uljaat lehtikuuset sittemmin purettujen kasvihuoneiden pohjoisseinustalle, etelärajalle hopea- ja terijoensalavat sekä kodin vierustaan pylväshaavat ja metsälehmus.

Arboretum, Unskin omin sanoin luontopolku tai lehtometsä, alkoi muodostua 1990- ja 2000-luvuilla alavaan ja kosteaan koivikkoon. Unski harvensi puustoa, kaivatutti lammen ja puroja, nikkaroi pieniä siltoja, pitkospuita ja polkuja – ja istutti puita.

Unski keräili etenkin Suomen luonnonvaraisia, puuvartisia kasveja sekä niiden erikoismuotoja ja lajikkeita, mm. erilaisia leppiä, pajuja, tuomia, vaahteroita, koivuja, pihlajia ja varpuja. Kokoelmaan ja kokeiluun päätyi joka vuosi jotain uutta: jaloja lehtipuita, havupuita, alppiruusuja.

Puiden siimeksestä, polun varresta, lammen töyräältä ja siltojen kupeesta voi löytää istutettuja tai kylvettyjä, tuttuja ja harvinaisiakin luonnonkukkia ja perennoja. Esimerkiksi hirvenkelloja, sarjarimpiä, maariankämmeköitä tai masmaloita. Unski piti erityisenä ylpeytenään ja silmän ilonaan keväällä sinisenään kukkivaa laajaa lemmikkimattoa, yhdestä pienestä ostotaimesta hiljalleen levinnyttä ja levitettyä.

Taimet ja pistokkaat hankittiin, saatiin lahjoituksena tai metsästettiin lähiseudulta ja ympäri Suomea, ystäviltä, taimistoilta. Puutarhuri myös kylvi paljon kukkia, joitain puitakin, ainakin jalopähkinöitä ja jalavia. Unskin muistikirjan viimeinen merkintä on syyskuulta 2010. Tuolloin hän istutti arboretumiinsa 22 siemenistä kasvattamaansa kynäjalavan taimea.

Unski esitteli mielellään luontopolkuaan opastaen juurta jaksain, hitaasti ja keskittyneesti.

Nyt polut on taas raivattu kuljettaviksi.

Liikuntapaikat

Kihniön Yhtenäiskoulun vieressä on uusi lähiliikuntapaikka, Kettukallion liikuntapuisto josta löytyy tekonurmikenttä, pumptrack-rata, ulkokuntosali, tenniskenttä sekä pienpelikaukalo, talvella myös luistelukaukalo.

Urheilukentällä Kihniön keskustassa järjestetään lasten ja nuorten urheilukilpailuja. Kentällä voi myös pelata pesäpalloa tai jalkapalloa.

Pururata on 800 metriä pitkä valaistu rata Koivikon asuinalueen ja teollisuusalueen välisessä metsässä.